Skandinaaviseen ruokapiiriin kuuluvat Norjan, Ruotsin, Tanskan lisäksi myös yleensä Suomi, jolloin paremminkin voitaisiin puhua pohjoismaisesta keittiöstä ja ruokakulttuurista. Lisäksi yhteen olennaisesti kuuluu vielä saamelainen ruokakulttuuri, joka poikkeaa olennaisesti muiden kulttuurien ruokatavoista. Kaikkien pohjoismaiden perinteissä voidaan nähdä yhtymäkohtia, mutta jokaisella niistä on myös omia erityispiirteitä. Myös ulkomailta tulleet vaikutteet ovat muokanneet eri tavoin jokaisen maan tapaa valmistaa ruokaa. Ulkopuolelta katsottuna makumaailmamme nähdään kuitenkin hyvin yhtenäisenä ja aiemmin kritiikkiä saanut pohjoismainen keittiö nähdään nykyään jopa suurimpana myyntivalttinamme.
Samaa perhettä
Kaikkien pohjoismaiden ruokakulttuurissa on yhteisiä piirteitä. Tämä johtuu tietysti osittain maantieteellisestä sijainnista. Sitä on syöty, mitä on ollut tarjolla ja ilmasto on tässä suuressa osassa. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä hankalampaa etenkin tuoreiden kasvisten sisällyttäminen ruokavalioon on ollut. Pohjoismaisen ihmisen ruokavalio onkin koostunut pääasiassa lihasta ja kalasta. Maanviljelyksen yleistyttyä koko pohjoismaiden alueella alettiin suosia viljakasveja ja juureksia. Leivästä tuli olennainen osa ruokailua. Tämä on kulkeutunut aina näihin päiviin asti, sillä edelleen jokapäiväisen aterian yhteyteen useimmissa perheissä kuuluu leipä. Pohjoismaille tyypillistä on ruisleivän ja limpun käyttö. Vaaleaa leipää alettiin käyttää yleisesti vasta myöhemmin. Yhteistä keittiöillemme on erityisesti se, että ruoka on aina ollut hyvin energiapitoista, rasvaista lihaa ja kalaa on suosittu erityisesti. Idea kevyemmästä ruuanvalmistuksesta on tullut osaksi arkeamme vasta viimeisten vuosikymmenten aikana.
Omia erikoisuuksia
Vaikka pohjoismaissa pääsääntöisesti suositaan samoja ruoka-aineita, osa perinteisistä ruokalajeista poikkeaa toisistaan. Kalaa on suosittu kaikissa maissa, mutta etenkin Norjassa ja Islannissa kalastus on ollut kaikkein suurin elinkeino ja näissä maissa käytetäänkin paljon turskaa, lohta, silliä ja makrillia. Suomessa ja Ruotsissa suositaan arkiruokana erilaisia laatikoita ja kiusaus-tyyppisiä ruokia, joiden seurana nautitaan usein etikkaliemeen säilöttyjä kasviksia. Tanskalainen keittiö on saanut eniten vaikutteita Keski-Euroopasta sen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tanska on kuuluisa voileivistään, mutta myös erikoisuudet kuten savusilli ja ankerias ovat kuuluneet tanskalaisiin herkkuruokiin. Saamelainen keittiö on sijaintinsa vuoksi ollut kaikkein alttein alistumaan luonnon vaikutukselle. Erityisesti riistaliha, veri- ja maksaruuat sekä niiden kanssa nautittavat marjat ovat perinteisiä ruokia.