Suomen ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet niin historialliset kuin maantieteellisetkin tekijät. Myös toisilla kulttuureilla on ollut vaikutus suomalaiseen keittiöön. Etenkin Venäjä ja Ruotsi ovat tuoneet omia tuulahduksiaan ja rikastuttaneet ruokaperintöämme. Olemme omaksuneet uusia raaka-aineita ja valmistustapoja toisista kulttuureista ja etenkin viime vuosina makumaailmamme on kokenut räjähdysmäisen muutoksen matkustamisen helpotuttua sekä maahanmuuttoliikkeen myötä. Vaikka etninen ruoka on otettu hyvillä mielin vastaan Suomessa, olemme säilyttäneet kuitenkin kiinnostuksemme myös omiin juuriimme sekä mahtaviin perinneruokiin, joita maakuntamme ovat pullollaan. Edelleen kouluissa ja laitoksissa tarjoillaan näitä vuosisatoja vanhoilla resepteillä valmistettuja aterioita ja toki kotikeittiöissäkin niillä on edelleen oma paikkansa.
Laatikkoruuat edelleen suosikkeja
Kun erilaisten juuresten käyttö Suomessa yleistyi, niistä alettiin jo pian valmistaa erilaisia laatikkoruokia. Leivinuunissa oli hyvä hauduttaa pitkään kypsennettäviä laatikoita ruisleipien paistamisen jälkilämmössä. Nykyään perinteisinä jouluruokina pidetyt laatikot olivat aikoinaan perusruokaa ja edelleenkin esimerkiksi maksalaatikkoa on tarjolla kouluissa kuukausittain. Lihamakaronilaatikko on varmasti usean lapsen lempiruokaa ja sitä on usein edelleen tarjolla myös juhlissa perinteisen pitopöydän tarjoiluna. Myös silakkalaatikko on perinteistä suomalaista keittiötä ja se onkin valittu yhdeksi suosituimmista perinneruuistamme. Myös erilaiset kiusaukset, joissa käytetään perunaa ja yleensä jotain lihaa tai nykyään myös kasviproteiinia ovat erittäin suosittuja. Esimerkiksi vapaamuotoisissa juhlissakin on edelleen aivan hyväksyttyä tarjota vaikka kinkkukiusausta salaatin ja leivän kera.
Leipä miehen tiellä pitää
Viljasta valmistetut ruuat ovat olleet myös suomalaisten pohjoismaalaisten suosikkeja pitkään. Leipää leivottiin viikoittain ja sen hyvä säilyvyys tekikin siitä erinomaista ruokaa niin kotona kuin vaikka metsätöihin mukaan otettavassa eväskorissakin. Leipä on edelleen olennainen osa perinteistä suomalaista ateriaa. Puuro on myös kuulunut osaksi ihmisten jokaista aamua jo pitkään ja edelleen kodeissa ja päiväkodeissa aamu aloitetaan pitkään nälän poissa pitävällä kaurapuurolla.
Viljan uusi tuleminen on koettu viime vuosina ja vaikka tämä uusi suuntaus viekin kauas pois varsinaisista perinneruuista, ainakin raaka-aine on meille suomalaisille hyvin tuttu. Kauramaito on monen laktoosi-intolerantin sekä vegaanin pelastus, sillä se toimii täysin maidon tai kerman korvikkeena, mutta ei sisällä lainkaan eläinperäisiä ainesosia. Myös nyhtökauraa käytetään nykyään yleisesti korvaamassa lihatuotteita. Vilja taipuukin moneen muotoon ja sen ravintoarvot pitävät meidät elinvoimaisina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.